Volleyssa kuultua, Volleysta kuultua

’Olen kuullut, että vuodessa on yksi viikonloppu, jolloin ei kannata olla missään muualla kuin Salossa.” Pitää paikkansa. Kyseessä on heinäkuun loppupuolen viikonloppu, joka tarjoaa mahtavan, räiskyvän, riemukkaan, aurinkoisen (tai kostean) sekä samalla voimia hyvällä tavalla koettelevan Salo-Volley -elämyksen kaikille, jotka haluavat pelata palloa, pitää hauskaa, nauttia tunnelmasta ja unohtaa kaiken, mitä kyseisenä kesänä on siihen mennessä tapahtunut. Jonkun on myös kuultu sanoneen, että jos vuodessa viettää yhden ainoan lomaviikon niin sen kannattaa olla Volleyn jälkeinen viikko.

Tämänvuotinen (järjestyksessään 38.) varttuneiden Power Cup, Salo-Volley, käynnistyi perjantaina 24.7. poikkeuksellisena tapahtumapaikkanaan Moision kenttä Salon ytimessä. Pelaamisen ohella tapahtumassa tarjoiltiin tänä(kin) vuonna monenlaista viihdykettä ja aktiviteettia aina karaokesta livemusiikkiin ja twerkkaukseen. Kaverin kaveri tuli kuulemma Lappeenrannasta asti pelkästään aistimaan Volley-viikonlopun tunnelmaa ottamatta osaa itse peleihin.

Kyseessä on tapahtuma, josta (sen kerran koettuaan) jäädään pois ilmeisesti vain, jos rekka peruuttaa päälle: ”Mursin viikolla käteni mutta en voinut ottaa töistä saikkua, kun edessä oli Volley-viikonloppu.” Kyseessä on myös …

… tapahtuma, jossa vapaaehtoisen talkooväen voimin työtä on tehty ahkerasti kenttien pystyttämisessä, otteluohjelmien järkeistämisessä ja ilmoittautuneiden joukkueiden nimien sensuroimisessa.

… tapahtuma, johon osallistumiseksi ollaan varaamassa hotellihuoneita jo vuosi etukäteen kunnes muistetaan, ettei edes olla varmoja tarkasta viikonlopusta.

… tapahtuma, jota ennen ollaan odottavin mielin ja jännittynein tunnelmin ja jonka jälkeen pomosi on odottavin mielin ja sinä jännittynein lihaksin.

… tapahtuma, jonka sokeri on huikea tunnelma ja yhteishenki, suola kahvioteltan pyttipannussa ja sitruuna sunnuntaiaamun kello kahdeksan ottelu.

… tapahtuma, jossa pelit pelataan rehdin ja terveen kilpailuhenkisen mielenlaadun vallitessa … tai siis kilpailuhenkisen mielenlaadun vallitessa … tai ainakin jonkinlaisen mielenlaadun vallitessa … tai no, välillä se laatukin voidaan unohtaa. Pääasia on, että osallistutaan.

… tapahtuma, jossa omien tuomarivuorojen muistaminen on yhtä vaikeaa kuin menneiden vuosien Volley-toilailujen unohtaminen.

… varmasti vuoden ainoa tapahtuma, jossa voit nähdä, kun joulupukki lyö vastapalloon ja smurffi torjuu sen.

Ja ennen kaikkea tapahtuma, jossa sinulla on kerran vuodessa mahdollisuus nähdä huikeaa lentishenkistä porukkaa kerääntyneenä samaan paikkaan pitämään hauskaa ja nauttimaan aina hyvistä ilmoista ja toistensa aina hyvästä seurasta. Vaikka oma Volley-historiani alkaakin vasta vuodesta 2008, uskallan väittää hienon Volley-tunnelman säilyneen samanlaisena jo 1970-luvulta lähtien.

Siis eikun kaikki virittelemään valmiiksi omaa lyöntikättä, äänialaa, lantionliikettä ja peliasua – kesän 2016 Volley on jo nurkan takana.

Loppuun vielä Volley-päivien sää: ”Ai mää vai?” – Auno Lindh

Rentoa loppukesää

Terkuin Sini (Keskitorjuja, Team NesteHukat)