Upeeta, mahtavaa!

Viimeinen passi, viimeinen lyönti ja viimeinen torjunta… kausi on ohi! Tuuletukset päälle ja meidän kausi sai sinetin huhtikuun kuudes päivä. Sitä tunnetta ei voi sanoin kuvailla. Se, että raskas kausi saatiin päätökseen ja olemme Suomen parhaita, Mestareita. Tunteessa on väsymystä, riemua, onnenkyyneleitä, hiukan hulluutta ja onnellisuutta. Tunteiden sekamelska pyörii sisällä ja tapahtunutta ei voi käsittää. Kuitenkin näin muutaman viikon jälkeen tapahtuneesta voi alkaa tunteitaan järjellä ajattelemaan. Meidän kausi on ollut aivan mahtavan upea. Olemme saavuttaneet joukkueena paljon tämän kauden aikana ja joukkueemme on ollut yhdessä melkein 24/7 elokuun alusta huhtikuun alkuun. Pitkät pelireissut ovat vieneet aikaa, mutta olemme myös samalla kasvaneet joukkueena yhteen. Olemme puhuneet perheestä, FAMILY VIESTISTä. Jokainen pelaaja ja valmennusporras ovat eläneet koko kauden tälle perheelle ja antaneet kaikkensa, jotta voimme menestyä ja kehittyä. Raskas pelitahti vaati veronsa ja harjoittelulle ei jäänyt paljon aikaa. Piti olla koko ajan menossa joko Euroopassa tai täällä Suomessa. Olemme kiertäneet yhdessä ympäri Eurooppaa ja jokaisesta reissusta on jäänyt unohtumattomia muistoja. Menestys Euroopan kentillä oli aivan huikea. En oikeastaan voi vieläkään uskoa niitä voittoja tai niitä matkustuskilometrejä, mitä siinä samalla tuli. Raskasta kaikki on ollut, mutta kun pelipaidan puki ylleen kaikki kivut ja väsymykset unohtuivat ja halusi antaa kaikkensa joukkueelle, Perhe Viestille. En voi tarpeeksi hehkuttaa tätä joukkuetta. En vaihtaisi päivääkään pois, vaikka kuinka olisi kolottanut. Sillä tämä joukkue teki historiaa ja on ollut kunnia olla mukana joka käänteessä.

Kaudesta jäi todella hyviä muistoja, vaikka pieni pettymys tammikuun alussa vähän kiristeli, mutta sekin on jo jäänyt unholaan, hyviä muistoja on enemmän. Itsellä tunteellisia hetkiä oli paljon kauden aikana ja yksi niistä oli pokaalin nosto. Ensimmäistä kertaa sain nostaa pokaalin kapteenina, joka oli todellinen kunnia. Jokainen suomenmestaruus on ollut itselleni tärkeä, mutta tämä oli ensimmäinen joukkueen kapteenina. On ollut kunnia arpoa ennen jokaista peliä aloitusvuorosta… Loppukaudesta alkoi onnikin jo potkia siinä ja saatiin joskus jopa aloittaa syötöllä peli.

Usein sitä kysytään, että eikö voittamiseen totuÉ Ei totu! Sitä haluaa aina vaan lisää ja kuka tänne häviämään on tullut? Koskaan ei voi luovuttaa, koska peli voi aina kääntyä oli sitten häviöllä viidennessä erässä tai jopa kultaisessa erässä. Meidän joukkue on näyttänyt huippuosaamistaan ja luovutettu ei ole koskaan. Se tekee meidän joukkueesta parhaan, ikinä ei luovuteta ja tehdään täysillä töitä yhdessä joukkueena. Niin myös meidän talkooporukka ja seuran taustat tekevät paljon töitä, jotta meillä olisi parhaat mahdollisuudet menestymiseen. Fanijoukot ovat kannustaneet meitä läpi pitkän kauden suurella sydämellä. Ilman teitä kaikkia menestystä ei olisi tullut. Iso kiitos kaikille mukana olleille!

Tulevaisuus tuo hieman muutoksen tuulia joukkueeseen. Kuitenkin menestymisen halu jatkuu ja pyrimme tulevana kautenakin pelaamaan joukkueena, isolla J:llä. Vaikka muutoksia tulee tapahtumaan, on se kuitenkin luonnollista. Tämän kauden joukkuetta en unohda koskaan, sillä tämä kausi on ollut aivan mahtava!

Kiitos kaikille tukijoille ja koko joukkueelle kaudesta! Ja uutta putkeenÉ

Rakkaudesta lajiin!

Kassu, täsä!