Pienempi kuin kolme

Nyt on Egyptissäkin lumet sulaneet ((c) Iida) ja kesä on saatu päätökseen. (Tuntuupas masentavalta sanoa näin, mutta totta se on) Kesän kova työ, verta ja hikeä, on nyt ohi ja edessä siintää… PALJON enemmän työtä, verta ja hikeä. Mikäs siinä. Kesä on mukavaa, mutta lähestyvä uusi lentopallokausi, jota olen odottanut, johon olen valmistautunut 15.11.2012 lähtien, on aivan nurkilla.

Kuten varmaan näkyykin, punttia on tullut tehtyä, voimapatit on kasvanu ties minne, niinkuin lupasin. Toivottavasti olemukseni edes vähän pelotti Minskin pelaajia;) Vaikka paidat ei enää menekkään päälle, niin hätää ei vielä ole, kun oviaukostakin mahtuu sisälle. Alankin pikkuhiljaa ymmärtää <3 merkityksen (lue: pienempi kuin kolme). Kuinka moni teistä jääkään kakkoseksi miun harteille? Kolmonen on siis palaamassa kovaa vauhtia. Alkoki olla surullista kattoo sitä pelaajariviä, mistä valistä puuttuu kolmonen.:( Tämä aika, joka on mennyt piinaavan hitaa.... itseasiassa tosi nopeasti, on pitänyt sisällä kaikenmoista ylä- ja alamäkeä, kukkuloita, vuoria ja jopa korotettuja suojateitä. Kaikki ei aina menny ihan niiku elokuvissa, ja kyllä ne syvimmät tunteetkin esille tulee, kun vähän syvemmältä kuopasee. Loppujen lopuksi, se olen minä itse, joka on vastuussa omasta itsestään. Olen luvannut rakastaa myötä- ja vastamäessä, koska tie ei ikinä voi olla suora. Jos olisi, niin elämähän olisi tylsää. Koko viikon valmistauduimme Sorv Elektro -turnaukseen, joka saatiin käyntii perjantaina Salohallissa. Viikonloppu oli hyvin menestyksekäs (mitä olemme kaikki luvanneet Viestille) ja koko viikonlopun onnistumisen siemen luullakseni laitettiin alulle jo perjantain aamutreeneissä, jossa junnut pistivät viisaat päät yhteen ja päättivät, ettei tänään juosta. Ei niin millään. Ja näin ollen, saattoi uusi junnujen eliitti syntyä. Varalan junnuedustajat Mie, Noora, Mira ja Iida. Sorvissa kaikki pääsivät näyttämään taitojaan, myös superjunnu-edustajamme Ronja ja IidaM. Koska meitä oli tosi paljon, niin jommankumman täytyi olla penkillä kannustamassa. Mitenkäs muuten voi mennäkkään kuin hyvin, jos Ronja meidän kenkävastaavana on hoitamassa hommaansa?;) Töitä on tehty kesällä todella paljon tämän joukkueen kokoon kasaamiseksi. Lopputulos näyttää toki hyvältä, mitä se onkin, mutta tämä ei lopu tähän. Lupaamme näyttää parempaa tekemistä, loistavaa joukkuetta, ja intohimoista pelaamista kauden kuluessa. Minä ainakin. Mitäs tässä kenenkään muiden puolesta meen lupailemaan. Toivon, uskon ja aion kehittyä koko ajan enemmän ja enemmän, nii että pystyn näyttämään olevani sen 81 neliömetrin arvoinen. Sanottu mitä sanottu, tehty mitä tehty, mutta tässä me taas ollaan, Sorv Elektron mestarit! Oli loistavaa, että jo näin aikaisessa vaiheessa ennen kautta, Salohalliin kertyy katsojia, kannustajia ja uskollisia lentopallon rakastajia. Mäkkärin uskolliset fanijoukot ainakin. Aivan huikea lakana.. tai siis banderolli ripustettiin kaiteelle roikkumaan. Mc mie ja sie, Micu ja Noora, Mad sen-sei ja Kone, Madsen ja Kosone, uskolliset mäkkiläiset. Kiitos kannustuksesta! Haluan lopettaa laulun sanoihin, koska ne on antanu miulle voimaa tän aikana. Kannustanu ja tsempannu, puskenu eteenpäin tekemään töitä sen eteen, että pystyn taas näyttämään sen, mikä oikein olen miehiäni: Kova jätkä. Nothing lasts forever. You only live once. So, live your life, not any others lives. Take chances and never regret. Never. Never be late to do, what you wanna do right now. Because, at one point of someday everything you did, would be exactly what you will be. Right? BTS-O!RUL8,2? #3 MAD SEN-sei kiittää ja kuittaa.