One team, one heart.

Muistan vieläkin selvästi, miten katkeraa oli päättää kausi 2015-16 tappioon finaalisarjan viidennessä osaottelussa. Kaatuessani itkien Salohallin lattialle kaikki kauden aikana kokemani hetket vyöryivät päälleni. Olin väsynyt ja pettynyt, mutta ennen kaikkea oloni oli tyhjä. Jännitys unohtui, kausi loppui, pelit päättyivät.

Tunnevyöryn keskellä mieleeni pilkahti kuitenkin myös päättäväisyys. Vaikean kauden aikana olin välillä menettää innostukseni pelaamiseen ja synkimpinä aikoina päässäni pyörähti jopa ajatus lopettamisesta. Suurien tunteiden hetkellä kaikki nuo negatiiviset ajatukset muuttuivat merkityksettömiksi. Vielä minulla on mahdollisuus, vielä meillä on mahdollisuus.

Kyseinen toivo mahdollisuudesta toteutuu ensi lauantaina. Uuden kauden alussa pöytä on tyhjä ja kukaan ei tiedä, mikä joukkue lopulta lyö viimeisen kortin pakan päälle. Vastaus ei ole pääteltävissä tai edes arvattavissa. Kyse on urheilun hienoudesta, mutta myös sen raadollisuudesta. Voittajan on helppo hymyillä, mutta häviäjänkään ei tulisi painaa päätänsä maahan.

Uskon joukkueeseeni kuin vankkaan kallioon, mutta en pelkää kokea yhdessä pelitovereideni kanssa myöskään vaikeuksia. Olemme valmiita taistelemaan yhdessä ja kurottamaan kohti sitä mahdollisuutta, joka viime keväänä lipesi sormistamme.

Kyse on yhteistyöstä ja uskosta: one team, one heart. Uskon lisäksi menestyminen urheilussa vaatii myös jo kerran korostamaani päättäväisyyttä. Jokaisen urheilijan on astuttava ulos mukavuusalueeltaan ja pohdittava tekemisensä motiiveja. Mitä haluan saavuttaa elämässäni? Kuinka tärkeälle sijalle asetan urheilun? Mitkä päätökset auttavat minua polullani kohti tavoitteitani?

Lopulta pohdinta kulminoituu aina päätökseen. Päätökseen, jossa on kyse vapautumisesta ja pelon unohtamisesta. Voittaja ei saa pelätä epäonnistumisia, vaan hänen tulee kääntää kaikki energiansa kohti tavoitteitaan. Emme välttämättä voi joka päivä olla maailman parhaita tai edes parhaimmillamme. Mikään ei kuitenkaan estä meitä olemasta niitä huomenna.

Yhtenäisen joukkueen lisäksi tulevan kauden haasteista selviäminen vaatii tukea myös joukkueen tukiverkostolta. Joukkueenjohdon ja valmentajiston on vietävä itsensä kykyjensä äärirajoille, sillä ammattimainen työympäristö luo puitteet menestyvälle joukkueelle. Lisäksi talkoolaiset ja muut seuran toiminnassa mukana olevat henkilöt tuovat panoksellaan kullanarvoisen lisän toimintaamme.

Fanien puolestaan on uskottava kykyihimme myös synkimpinä hetkinä, sillä vaikeuksien kohdatessa me haluamme aina nousta kohti valoa. Toivon, että tulemme jatkossa lisäämään kontaktia toisiimme ja rakentamaan hienoa kulttuuriamme entistä upeammaksi.

Suuri kiitos menneestä ja vielä suurempi kiitos tulevasta!

LP Viestin kauden 2016-17 joukkueen kapteenina haluan toivottaa kaikille mahtavaa alkavaa Mestaruusliiga-kautta! Salohallissa nähdään!

Pauliina #10